Kolmen kuukauden aikana matkustelimme Singaporessa, Malesiassa ja Indonesiassa. 

Matkamme jakautui niin, että Malesiassa olimme reilun kuukauden, Indonesiassa vajaat kaksi kuukautta ja Singaporessa yhteensä viitisen päivää.

Tähän tyylikkääseen karttaan on merkitty paikat, joissa viihdyimme enemmän kuin pari päivää

Lensimme siis ensin Helsingistä Frankfurtin tylsän lentokentän kautta Singaporeen, mutta heti Singaporeen siirryttyämme vaihdoimme maata ja majoituimme kolme yötä Malesian puolella, rajan takana olevassa Johor Bahrun kaupungissa. Majoituimme Danga Bayssa. Sieltä käsin teimme kuitenkin päiväretken Singaporeen.

Johor Bahrusta matkustimme bussilla Melakaan. Melakassa yövyimme myös kolme yötä, siitä kirjoitan myöhemmin lisää.

Melakasta siirryimme Kuala Lumpuriin, mutta vain yhdeksi yöksi. Kuala Lumpurista matka jatkui kohti Penangin saarta, missä olimme 17 yötä. Penangissa tuli kierreltyä paljon bussilla ja skootterilla. Yövyimme Teluk Bahangilla, josta kirjoitan vielä lyhyesti myöhemmin, sekä Georgetownissa, josta on tulossa ainakin kuvia.

Penangista lensimme sitten Indonesiaan. Ensimmäiset päivät ja koko ensimmäinen kuukausi maassa meni Lake Toballa. Kuljettiin Samosirin saarta ympäri mopolla muutamaan kertaan, käytiin Parapatin markkinoilla ja nautimme olostamme.

Tähän merkitty alkupään reitti ja loppumatkan Tioman sekä Mersing

Tobalta palasimme bussilla Medanin kaupunkiin, missä vietimme yön. Medanista lensimme Air Asialla Bandungin kaupunkiin, missä vietimme päivän. Molemmista kaupungeista tulossa tekstiä myöhemmin.

Bandungista lensimme Balille. Ensimmäinen pysähdyksemme oli Kuta beachilla, missä yövyimme kolme yötä. Kutalta siirryimme Ubudiin ja siellä viivyimme kuusi yötä. Alunperin olimme ajatelleet olla Ubudissa pidempään, mutta paikka ei sitten vaikuttanutkaan olevan täysin meidän paikkamme.

Siirryimme siis meren äärelle ja olimme kaksi yötä Padangbaissa. Padangbaista siirryimme omatoimisesti Lombokin puolelle Gili Trawanganille. Kirjoitan siirtymisistä Balin ja Gilien välillä myöhemmin. Trawanganille jumituimme kymmeneksi yöksi.

Ja tästä näkyy siirtymiset toisella puolella Indonesiaa, kaikki kartat Google Maps.

Trawanganin saarelta siirryimme vielä neljäksi yöksi Kuta beachille.

Sitten vaihtuikin taas maa! Lensimme Balilta Singaporeen ja jatkoimme vielä saman päivän aikana matkaa Malesian puolelle. Johor Bahrusta matka jatkui Tiomanin saarelle, missä olimme ensimmäisen yön ABC:n rannalla ja viikon Juarassa. Paratiisistamme Juarasta on tulossa juttua vielä myöhemmin.

Viikon rauhallisuuden jälkeen siirryimme takaisin mantereen puolelle ja yövyimme yhden yön Mersingissä. Ja Mersingistä sitten palasimme Singaporeen, missä meni matkamme viimeiset kolme yötä. Singaporesta tulossa myös tekstiä myöhemmin.

Kuvia matkan varrelta:

Pelottava kyltti Malesiassa
...puu! Hahahaa, tälle jaksoin nauraa!
Katutaidetta ja paikallisten naisten tyyliä Kuala Lumpurissa
Paksu pariskunta
Kieltoja Penangin luonnonpuistossa
Puistonpenkki
Kissa ottaa lunkisti kadulla
Kyltti Georgetownissa
Mummelin jalanjäljet Lake Toballa
Teksti kirkon ulkopuolella SIngaporessa
Kyltti alikulkutunnelin toisessa päässä Singaporessa

Mihin sitten palaisin uudelleen?

Lake Toballe voisi ehdottomasti mennä hetkeksi rentoutumaan. Samosiria tuli kierrettyä melko hyvin ympäriinsä, joten sitä voisi ison kirjakasan kanssa vain jumiutua johonkin mukavaan majataloon ja nauttia paikallaan olemisesta muutaman viikon.

Myös kaunis Tioman kiehtoo edelleen. Tiomanissa voisi lötköilyn lisäksi kiertää saaren rannat lävitse ja patikoida sekä snorklata lisää.

Penang oli kokonaisuutena mielenkiintoinen, joten enpä pistäisi vastaan jos sinnekin tiemme vielä kävisi. Erityisesti Teluk Bahang ja Penangin luonnonpuisto ovat vierailun arvoisia useampaankin kertaan.

Onko paikkaa minne en enää menisi?

Yksikään kaupunki tai kylä ei herättänyt vilun väreitä tai ollut millään lailla luontaantyöntävä. Kaikkialla törmäsimme ystävällisiin ihmisiin ja joka paikasta löytyi jotain hyvää ja mielenkiintoista. On silti muutama paikka, mitkä eivät herättäneet niin suuria tunteita, vaikka koimme niissäkin hienoja hetkiä.

Ubud oli kyllä nätti ja koimme siellä muutaman hienon keikan, joista ensimmäinen lukeutuu matkan parhaimpien muistojen joukkoon. Vietimme kaupungissa yhteensä viikon verran ja sen jälkeen tuntui, että Ubud tuli nähtyä. Ei oikein tule mieleen, mitä siellä haluaisi muuta tehdä. Ehkä jos joskus innostutaan joogasta, niin kaupunkiin voisikin palata.

Melaka, josta en tosiaan vielä ole edes kirjoittanut, oli myös nätti, mutta jostain syystä se ei kolahtanut sen syvemmin. En oikein osaa selittää miksi, koska meillä oli kaupungissa kaikki kohdallaan (hyvä hotelli, hyvää ruokaa, mukavat ihmiset), miljöö ei vain jostain syystä iskenyt niin kovaa ja Melaka tuntui koko ajan välietapilta. Ehkä ongelma olikin siinä, että menimme kaupunkiin matkamme alussa, jolloin enemmän kaipailimme rentoa rantaelämää?

Bali ja Gili-saaret kokonaisuutena ovat kysymysmerkkejä, joista en osaa vieläkään muodostaa mielipidettä sen suhteen että palatako vai ei. Toisaalta tykkäsin, nautimme olostamme ja totta kai voisin mennä toistekin, mutta kun Indonesiassa ja Aasiassa on niin paljon käymättömiä, kiehtovia paikkoja, ettei tiedä haluaako tuolla vierailua niiden edelle laittaa kuitenkaan. Jos sattuvat matkan varrelle sopivasti tai alamme kaipaamaan rantaelämää hierontojen ja baarien läheisyydessä, niin helppojahan valintoja nuo ovat.

Seuraavassa tekstissä palaan taas matkaan yksityiskohtaisemmin. Olen useampia tekstejä kohteista ja käytännön asioista aloittanut, katsotaan mikä niistä valmistuu ensimmäisenä.


LUITKO JO NÄMÄ JUTUT?

4 kommenttia:

  1. Tosi kiva postaus, kartat ja reitit on kivoja! Olen reissannut viimeiset kolme vuotta lännessä, joten Aasia alkaisi taas kutkuttaa kovasti. Tosin nyt on sitten hirveä paine siitä, että mihin panostaisi seuraavaksi Aasiassa. Paitsi että tämäkään ei ole ajankohtainen asia ainakaan vuoteen, kun ensi talvelle on taas kerran suunniteltu jo länttä... Mutta sitten ehdottomasti itään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Tykkään itsekin kartoista, koska ne selkeyttävät paljon, että missä päin on matkattu. Tutuissakin maissa on usein kaupunkeja ja kyliä, joista ei ole koskaan kuullutkaan, niin kartat ovat suureksi avuksi. Ja noin muutenkin, karttojen selailu on vain mielenkiintoista!

      Onneksi on valinnan varaa! Vaikka voihan siitä helposti tulla paine, että minne sitten menisi, kun kaikkialle ei kuitenkaan ehdi :). Riittääpähän tekemistä loppuiäksi!

      Poista
    2. Mun lempilukemista lentokoneessa on lentoyhtiöiden omista lehdistä löytyvä reittikartta :D En taida kyllästyä siihen koskaan :)

      Ihan totta, että onpahan ainakin valinnanvaraa loppuelämäksi. Voi olla, että valitsemme seuraavaksi idän puolelta Vietnamin :)

      Poista
    3. Ha ha, joo sitä on kyllä hauska aina tiirailla! Sille sivulle pysähdyn itsekin aina :)

      Poista

Kerropas mitä mieltä sinä olet!